Petra Lundströmistä vuoden teknologiajohtaja 2012
2012-01-13Vuoden 2012 teknologiajohtajaksi on valittu Fortum Oyj:n teknologiajohtaja Petra Lundström. Tekniikan Akatemia (TAF) jakaa Vuoden CTO -palkinnon nyt järjestyksessä toisen kerran tunnustuksena teknologiajohtajalle, joka on työllään vaikuttanut yrityksensä teknologiakyvykkyyteen ja kasvumahdollisuuksiin, toimii inspiroivana johtajana sekä vaikuttaa aktiivisesti yhteiskunnallisissa verkostoissa.
Vuoden teknologiajohtaja -palkinto toteutetaan yhteistyössä Spinverse Oy:n, Elinkeinoelämän Keskusliiton ja Sitran kanssa. Tuomariston puheenjohtajan Yrjö Neuvon mukaan tänä vuonna raadilla oli valittavanaan useita vahvoja ehdokkaita. "Meillä oli hyvin tasainen kärki, loppuvaiheen lyhyellä listalla kaikki olivat erittäin hyviä ja lopullinen valinta on aina osin myös painotuskysymys. Petra Lundström on huippuesimerkki positiivisesta, valovoimaisesta johtajasta, joka näkyy ja vaikuttaa laajasti suomalaisessa elinkeinoelämässä. Hänellä on erittäin vahva yhdistelmä teknologia-, liiketoiminta- ja johtamisosaamista. Hän on näkemyksellinen, innovatiivinen ja inspiroiva teknologiajohtaja", Yrjö Neuvo sanoo.
Aurinkoenergiajohtaja
Petra Lundström on työskennellyt Fortumilla yli 20 vuotta, joista teknologiajohtajana vuodesta 2008. Tämän vuoden alusta hänet on nimitetty aurinkoenergialiiketoiminnan kehittämisestä vastaavaksi johtajaksi.
Uransa alussa Lundström työskenteli ydinvoiman turvallisuuskysymysten parissa sekä Suomessa että lukuisissa kansainvälisissä yhteistyöhankkeissa. Koulutukseltaan Lundström on teknillisen fysiikan diplomi-insinööri. Uransa kiinnekohtina Lundström pitää Loviisan voimalaitoksen vedynhallintastrategian kehitystyötä sekä siirtymistä laaja-alaisempaan rooliin koko Fortumin teknologiapäälliköksi vuonna 2005.
"Viime vuosien aikana energiateknologioiden mahdollisuuksia on painotettu voimakkaammin Fortumin strategiatyössä ja t&k-salkun hallinnasta ja arvonmäärityksestä on tullut systemaattisempaa. Lisäksi yhtiö on osallistunut aktiivisesti laajempaan keskusteluun energiajärjestelmän kehitysnäkymistä. Katson, että vuoden teknologiajohtaja-palkinto on samalla tunnustus kaikille niille noin kahdelle sadalle fortumlaiselle, jotka aktiivisesti osallistuvat yhtiön t&k-työhön", Lundström sanoo.
Suomalaisten teknologiajohtajien osaaminen hyvää tasoa
Yrjö Neuvon mukaan suomalaiset teknologiajohtajat ovat täysin kilpailukykyisiä ulkomaisiin kollegoihinsa verrattuna. "Viimeisten 10 vuoden aikana teknologiajohtajan rooli on muuttunut yhä strategisemmaksi ja kansainvälisemmäksi. Globaalissa taloudessa substanssiosaamisen on oltava kunnossa, samoin kielitaidon. Jatkossa Aasian merkityksen kasvaessa kulttuurierojen tuntemuksen merkitys kasvaa, ja uusia liiketoimintamalleja rakennettaessa korostuu ipr-osaaminen ja erilaisten partneruusmallien hallinta", hän toteaa.
Verkottumisessa ja vaikuttamisessa suomalaisilla olisi Neuvon mielestä vielä kirittävää, etenkin teknologia-alan kansainvälisissä verkostoissa. "Suomalaista osaamista arvostetaan, joten tilausta vaikuttamiselle olisi. Verkostoihin pääsemistä voisi edesauttaa myös se, jos suurempi osa teknologiajohtajista olisi väitellyt tohtoriksi. Erityisesti Yhdysvalloissa ja Keski-Euroopassa tällä on suuri merkitys." Uusia tohtoreita Neuvo kaipaisi erityisesti metsäteollisuuteen, konepajateollisuuteen ja rakennusteollisuuteen.
Epävarmat talousnäkymät eivät vielä leikkaa tuotekehitysbudjetteja
Vuoden CTO -palkinnon yhteydessä Spinverse selvitti kyselytutkimuksella teknologiajohtajien työn nykytilaa ja tulevaisuudennäkymiä. Marraskuussa 2011 tehtyyn kyselyyn vastanneiden yli 70 yrityksen teknologiajohtajien mukaan vuoden 2012 epävarmat talousnäkymät eivät ole toistaiseksi aiheuttaneet rajuja leikkauksia yritysten tutkimus- ja tuotekehitysbudjetteihin. Puolet vastaajista aikoo kasvattaa tutkimus- ja tuotekehitysinvestointejaan vuonna 2012, kuten myös vuotta aiemmin.
Tänä vuonna yritykset aikovat kuitenkin palkata selvästi vähemmän T&K-henkilöstöä. Oman yrityksensä toimintaa arvioidessaan moni teknologiajohtaja oli sitä mieltä, että yrityksen innovaatioprosesseissa on parantamisen varaa. Yli puolet vastaajista arvioi, että yrityksen sisällä innovaatio-osaajia ja mentoreita ei tunnisteta riittävän hyvin, ja vain 20 %:ssa vastaajien yrityksistä oli määriteltynä prosessi radikaalien innovaatioiden nopealle tunnistamiselle ja seurannalle läpi organisaation.
KommentoiMiljardiluokan aurinkopuisto Dubaihin
2012-01-11Dubain emiirikunta Yhdistyneissä arabiemiirikunnissa aikoo rakentaa jättimäisen aurinkoenergian tuotantopuiston vähentääkseen riippuvuuttaan fossiilisista polttoaineista ja pienentääkseen hiilijalanjälkeään.
The Mohammed bin Rashid Al Maktoum -aurinkopuisto rakennetaan vaiheittain seuraavien kahden vuosikymmenen aikana, The National -lehti kertoo. Puisto tuottaa valmistuttuaan sähköä ydinvoimalan verran.
Voimalapuisto rakennetaan Dubain eteläpuolelle, ja se tulee olemaan kooltaan noin 48 neliökilometriä. Alueen voimalat hyödyntävät tavallisten aurinkopaneeleiden lisäksi keskittävää aurinkovoimateknologiaa.
Projekti on jo käynnistynyt, ja sen ensimmäinen vaihe on 10 megawatin aurinkovoimalan rakentaminen. Tarjouspyynnöt päähankkeesta lähtevät ensi kesänä. Koko voimala-alueen kustannusarvio on noin 2 - 3 miljardia euroa.
Dubai harkitsee myös syöttötariffia aurinkoenergialle kannustaakseen investointeja hankkeeseen.
KommentoiTekes: Aurinkoenergian hyödyntäminen nousukiidossa
2012-01-02Aurinkoenergia on nopeassa murrosvaiheessa, maailmanmarkkinat tuplaantuvat vuosittain. Suomessa on vankkaa osaamista, ja alan yritykset ovat pääsemässä mukaan kansainväliseen kasvavan aurinkoenergiamarkkinan imuun.
Vuoteen 2020 mennessä Euroopan tavoitteena on tuottaa 15 prosenttia sähköstä aurinkoenergialla. Myös aurinkoenergian käyttö lämmitykseen lisääntyy jatkuvasti. Eurooppa on edelläkävijä, sillä 80 prosenttia maailmanmarkkinoista on täällä. Saksa on ylivoimaisesti maailman suurin markkina.
Tekesillä on alaan liittyvät Groove- ja Kestävä yhdyskunta -ohjelmat.
”Groove-ohjelma keskittyy tukemaan kansainvälistyviä uusiutuvan energian yrityksiä”, ohjelman päällikkö Pia Salokoski kertoo.
Kestävä yhdyskunta -ohjelmassa näkökulmana on uusiutuvien energioiden liittäminen osaksi yhdyskuntarakennetta.
”Tekesin uuden strategian mukaisesti tulemme voimakkaammin yhdistämään eri toimialojen, kuten energia-, elektroniikka- ja automaatioalan, vahvuuksia. Aurinkoenergialiiketoiminta on yksi konkreettinen esimerkki alueesta, jossa onnistumisen takaamiseksi on yhdistettävä hyvin erilaista osaamista – esimerkkeinä arkkitehtuuri, kiinteistön ylläpito ja energiapalvelut”, toimialajohtaja Reijo Kangas luettelee.
”Kiinteistöissä aurinkoenergian käyttö sulautuu yhä paremmin niin arkkitehtuuriin kuin teknisiin järjestelmiinkin. Tästä hyvä esimerkki on Porin uusi uimahalli, jossa on toteutettu julkisivuun upotettu aurinkoenergiajärjestelmä”, Kangas jatkaa.
”Vaikka asia ei vielä ole suuri Suomen energiahuollon kannalta, on kyseessä todella nopeasti kasvava globaali markkina. Se tarjoaa kasvun ja uusiutumisen mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille. Aurinkoenergia-alalla on uusien liiketoimintojen mahdollisuus vahvoille osaamisalueille, kuten sähkö-, elektroniikka- ja automaatio- sekä materiaalitoimijoille. Olennaista on päästä mukaan kansainvälisiin arvoverkostoihin. Tilaisuuteen kannattaa tarttua nyt!” innostaa Tekesin aurinkoenergia-asiantuntija Karin Wikman.
Keskittävien voimaloiden teknologia edistyy
2012-01-02Southwest Solar Technologies -yritys on kehittänyt uutta teknologiaa keskittäviin (CPV) aurinkovoimaloihin.
Auringon säteet keskittävällä sähköntuotantoteknologialla (CPV) on ennustettu olevan vielä enemmän potentiaalia kuin tavallisilla aurinkopaneeleilla. Keskittävät aurinkovoimalat ovat kyenneet muuttamaan jo 40 prosenttia auringon säteilystä energiaksi.
Yrityksen uusi teknologia mahdollistaa auringon säteilyn entistä paremman hyödyntämisen muun muassa innovatiivisen optiikan ja lämmönhallinnan avulla, yritys kertoo Global Energy Watch -sivustolle.
Lisäksi sähköntuotannossa syntyvää hukkalämpöä voidaan käyttää lämmitykseen.
Lue lisää: GLobal Energy Watch
KommentoiKiina kasvatti aurinkoenergian tuotantotavoitettaan
2011-12-20Kiina on lisännyt aurinkoenergian tuotantotavoitetta 50 prosentilla aikaisemmasta, Reuters raportoi.
Hallituksen tavoite aurinkoenergiatuotannolle on 15 gigawattia vuonna 2015. Tavoitteen saavuttamisessa auttaa aurinkoenergian Kiinassa nauttima syöttötariffi. Myös Japanin ydinvoimaonnettomuus on kiihdyttänyt investointeja aurinkoenergiaan.
Kiina on myös kunnostautunut aurinkopaneelien ja -keräinten viejänä. Useat alan suurimmat yritykset ovat kiinalaisia.
Kommentoi