kuva: ©iStock.com/chromatika
Kuva: ©iStock.com/chromatika


Työryhmältä ehdotuksia pienimuotoisen sähköntuotannon lisäämiseksi

16.12.2014

Pientuotannon osuus sähkön kokonaistuotannosta on toistaiseksi vähäinen. Vuoteen 2020 mennessä sähköstä voitaisiin kuitenkin tuottaa noin yhden terawattitunnin verran pientuotantona, pääosin aurinko­sähkönä. Tämän potentiaalin toteutuminen riippuu pientuotannon taloudellisesta kannattavuudesta, teknisestä ja hallinnollisesta sujuvuudesta sekä tiedon saatavuudesta. Näin todetaan pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän loppuraportissa, joka luovutettiin 16.12.2014 elinkeinoministeri Jan Vapaavuorelle

– Suomen pitkän aikavälin tavoitteena on siirtyä hiilineutraaliin yhteiskuntaan. Tämän vuoksi hallitus haluaa edistää myös sähkön ja lämmön pientuotantoa. Näin voidaan tukea paikallisia ratkaisuja, lisätä uusiutuvan energian käyttöä ja luoda kotimaista edelläkävijämarkkinaa alan suomalaisille yrityksille. Meiltä löytyy osaamista pientuotantoon liittyvissä älyverkkoratkaisuissa, aurinkosähkö-, akku- ja tuuli- sekä bioenergia­teknologioissa, joiden vientipotentiaalia toimivat kotimarkkinat lisäävät merkittävästi, Vapaavuori toteaa.

Työ- ja elinkeinoministeriö asetti työryhmän vuosi sitten selvittämään pienimuotoisen energiantuotannon edistämistä ja sähkön pientuotannon roolia uusiutuvan energian sekä rakennusten energiatehokkuuden edistämisessä. 

Työryhmä pohti myös toimenpiteitä pientuotannon kannattavuuden parantamiseksi. Piensähköntuotannon kustannustehokkuus on viime vuosina parantanut, mutta tuotanto­kustannukset ylittävät kuitenkin edelleen sähkön tukkumarkkinahinnan tason liki poikkeuksetta. 

Pientuotantokapasiteetin kasvattamisen kannalta on tärkeää, että nykyisiin kannustimiin ja muuhun toimintaympäristöön ei tehdä äkillisiä muutoksia. Piensähköntuotannon taloudellisiin kannustimiin ja mittarointivelvoitteisiin mahdollisesti tehtävät muutokset tulee toteuttaa maltillisesti riittävän pitkiä siirtymäaikoja noudattaen.

Työryhmä esittää, että jos taloudellisia kannusteita lisätään, ne eivät saa suosia tiettyjä teknologioita tai energiamuotoja. Kannusteiden tulee olla myös läpinäkyviä siten, että niistä ilmenee hyötyjen ja kustannusten kohdentuminen. Tällaisia välineitä voivat olla esimerkiksi investointituet.

Pientuottaja hyötyy investoinnistaan eniten käyttäessään kaiken mahdollisen tuottamansa sähkön itse ostosähkön tarpeen samalla vähentyessä. Työryhmä kannustaa piensähköntuottajia optimoimaan omaa tuotantoaan ja kulutustaan vastaamaan toisiaan aina, kun se on mahdollista.

Työryhmä esittää, että kunnat edistäisivät pienimuotoisen energiantuotannon käyttöönottoa kaavoituksessa sekä määrittelisivät rakennusjärjestyksissään toimenpidelupaa edellyttävien hankkeiden, erityisesti aurinko­paneelien, kokorajoja ja edellytyksiä. 

Energian pientuotantoon kytkeytyy vahvasti energiakansalaisuus-käsite. Siinä uudenlainen kuluttamisen ja tietoisuuden kulttuuri nivoutuu yhteen hajautettujen energiaratkaisujen kautta. Investoimalla omaan mikro­voimalaan ihmiset sitoutuvat uusiutuvaan energiaan sekä taloudellisesti että psykologisesti. Tällaisia ihmisiä leimaa kiinnostus uuteen tekniikkaan ja halu tuottaa ympäristöystävällistä sähköä, olla energiaomavarainen ja edelläkävijä.

Asiantuntijoiden mukaan järjestelmien hintaa pitäisi kuitenkin saada selvästi alas, ennen kuin kuluttajat lähtevät isommassa määrin investoimaan. Hinnan pitäisi laskea noin puoleen nykyisestä, jotta aurinko­paneelien hankinta houkuttelisi niitäkin omakotiasukkaita, jotka eivät niin intohimoisia energia-asioissa ole.

Työryhmän loppuraportti on saatavilla verkossa TEMin sivuilta.

solar
Uustuotantoa (kuva: Aurinkoenergiaa.fi)

Jaa linkki


Suomen ABB solmi suuren kaupan Hondurasiin

09.12.2014

ABB on allekirjoittanut hondurasilaisen energiayhtiön Larach Groupin kanssa lähes 20 miljoonan dollarin sopimuksen aurinkosähkötekniikan toimittamisesta Latinalaisen Amerikan suurimpaan aurinkovoimaprojektiin. Hondurasiin rakenteilla olevan kahden voimalan nimellisteho tulee olemaan yhteensä 146 megawattia (MWp).

Toimitus sisältää 52 ABB:n invertteri- ja keskijänniteasemaa. Invertteriasemat sisältävät kukin kaksi Suomessa kehitettyä 1000 kW tehoista PVS800-aurinkosähköinvertteriä oheislaitteineen. ABB:n Vaasan tehtailla suunnitellut ja valmistetut keskijänniteasemat sisältävät puolestaan muuntajat sekä keskijännitekojeistot. Kauppaan kuuluu lisäksi ABB:n kehittämä aurinkosähkölaitosten ohjaus- ja monitorointijärjestelmä sekä paikallinen huoltopalvelu.

– Kauppa on hyvä osoitus Suomen ABB:n teknologisesta osaamisesta puhtaan uusiutuvan energiantuotannon edistämisessä. Verkkoyhtiöt edellyttävät inverttereiltä monipuolisia ohjaus-, seuranta- ja kommunikaatio-ominaisuuksia. Erityisesti inverttereiden monipuoliset verkontukitoiminnot ovat yhä tärkeämpi vaatimus. Hondurasissa tämä on erittäin tärkeää, koska maan verkko on kooltaan kohtuullisen pieni ja maahan on suunnitelmissa asentaa useita satoja megawatteja aurinkosähköä, markkinointijohtaja Jyrki Leppänen ABB:ltä sanoo.

YK:n ilmastopaneeli raportoi marraskuun alussa tavoitteesta päästä kokonaan eroon fossiilisista polttoaineista vuoteen 2100 mennessä. Suomen tavoite on hiilineutraali yhteiskunta vuoteen 2050 mennessä. Aurinkosähköä tuotettiin vuonna 2013 Euroopan Unioinin alueella noin 80,2 terawattituntia. Vertailun vuoksi Suomessa sähkön kokonaiskulutus oli viime vuonna 83,9 terawattituntia.

– Auringossa on valtava potentiaali. Se säteilee kolmessa päivässä maapallon ilmakehään yhtä paljon energiaa kuin kaikki tunnetut fossiilisten polttoaineiden esiintymät sisältävät yhteensä. Aurinkopaneelien hinnan alenemisen myötä aurinkoenergia onkin nopeimmin kasvava energiantuotannon muoto. Tätä tukee aurinkosähkön nopea rakennettavuus. Viime vuoden loppuun mennessä asennetun kapasiteetin määrä ylitti jo 170 gigawattia vuotuisen uuden asennuskapasiteetin ollessa noin 40 gigawattia, Leppänen sanoo.

ABB tutkii ja kehittää raskaan sarjan aurinkosähköinverttereitä Suomessa. ABB hyödyntää aurinkosähköä myös itse. Vuonna 2010 yhtiö rakensi Pitäjänmäen taajuusmuuttajatehtaan katolle verkkoonkytketyn aurinkosähkövoimalan. Sen tuottama sähkö käytetään tehtaalla trukkien lataamiseen ja kulutushuippujen leikkaamiseen. Samalla voimala palvelee aurinkosähköinverttereiden tutkimuksen ja tuotekehityksen tarpeita. ABB:n erikoismuuntajia ja keskijännitelaitteistoja valmistetaan Vaasassa.

Hondurasin uusi aurinkosähkövoimala tulee sijaitsemaan Tyynen valtameren rannikolla lähellä Nacaomen kaupunkia. Se sisältää kaksi identtistä sisarlaitosta. Laitokset ovat osa Hondurasin aurinkosähköohjelmaa, jonka tavoitteena on kytkeä 600 megawattia aurinkosähköä verkkoon vuoden 2015 elokuuhun mennessä. ABB:n toimitukset käynnistyivät marraskuussa. Laitos kytketään verkkoon jo maaliskuussa 2015.

ABB:n aurinkovoimala
Pitäjänmäen sähkövoimala. Kuva: ABB Oy

Jaa linkki


Savo-Solar Oy selvittää listautumista pörssiin

20.11.2014

Aurinkolämpökeräinten valmistaja Savo-Solar Oy selvittää yhtiön osakkeen listausmahdollisuuksia NASDAQ OMX:n First North Sweden -markkinapaikalle Ruotsissa. Suunniteltu listautumisajankohta Tukholmaan on vuoden 2015 alussa.

Savo-Solarin tilauskanta on kasvussa ja yhtiö hakee listautumisella ja siihen liittyvällä osakeannilla pääomaa kasvun rahoittamiseen ja tuotantokapasiteetin kasvattamiseen.

– Savo-Solar kasvaa nyt nopeasti Pohjoismaiden kaukolämpömarkkinoilla ja erityisesti Tanskassa, jossa investoidaan voimakkaasti suuriin aurinkolämpöä hyödyntäviin kaukolämpölaitoksiin. Yhtiömme tulisi olemaan ensimmäinen Pohjoismaiden pörssissä noteerattu aurinkolämpöön keskittyvä yhtiö. Sekä sijoittajat että teolliset toimijat ovat jo osoittaneet kiinnostusta meitä kohtaan, Savo-Solar Oy:n toimitusjohtaja Jari Varjotie kertoo.

Savo-Solarin tavoitteena on olla yksi teknisesti edistyneimmistä isojen aurinkolämpölaitosten toimittajista. Erityisesti suurten kaukolämpösovellusten kysyntä kasvaa nopeasti. Savo-Solar on myös kehittämässä uutta aurinkojäähdytysratkaisua yhdessä keskieurooppalaisten kumppaniensa kanssa.

– Tarjoamme asiakkaillemme saasteetonta ja polttoaineetonta energiaa ja samalla vakaata, ennustettavaa ja matalaa energian hintaa. Laiteratkaisujemme ansiosta saadaan pienemmillä resursseilla enemmän aikaan, Varjotie sanoo.

solar
Lämpö talteen (kuva: Aurinkoenergiaa.fi)

Jaa linkki


GreenCity-ohjelman avulla merkittävä energiansäästö Lahdessa

08.11.2014

Lahden kaupungin GreenCity-ohjelma on päättynyt. Vuosina 2010 - 2014 toteutetun hankkeen avulla saavutettiin merkittävä energiansäästö kaupungin omistamissa kiinteistöissä. Tilakeskuksen hallinnoimien kiinteistöjen energiankulutusta on kyetty vähentämään noin 6 % vuoden 2005 tasosta vuoteen 2013 mennessä energiakatselmointien, jatkuvan energiaseurannan ja energiainvestointien avulla.

Parantuneen energiatehokkuuden arvioidaan säästävän kaupungille noin 500 000 euroa vuosittain. Tavoitteena on edelleen vähentää energiankulutusta vuoteen 2016 mennessä.

"GreenCity-ohjelman myötä energiatehokkuudesta on tullut osa normaalia toimintaa investointihankkeissa ja kiinteistöjen ylläpidossa", kertoo kiinteistöpäällikkö Jouni Arola Lahden Tilakeskuksesta.

Lahden kaupungin strategian tavoitteena on puolittaa kasvihuonekaasupäästöt vuoden 1990 tasosta vuoteen 2025 mennessä. Koko kaupungin kasvihuonekaasupäästöt ovat vuoden 2013 loppuun mennessä vähentyneet 17 % asukasta kohden vuoden 1990 tasoon verrattuna. Merkittävimpänä tekijänä päästöjen vähentämisessä on energiantuotannon, etenkin kaukolämmön, siirtyminen enenevästi uusiutuvan energian käyttöön.

"Lahden kaupungin kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen tavoite on yksi Suomen kaupunkien haastavimmista, mutta mahdollinen uusiutuvan energian lisäämisen sekä energiatehokkaampien ratkaisujen käyttöönoton myötä", kertoo kestävän kehityksen koordinaattori Marko Nurminen Lahden seudun ympäristöpalveluista.

Päästöjen vähentäminen tuo uusia mahdollisuuksia energiantuotannon, kierrätysliiketoiminnan ja vähäpäästöisten liikenneratkaisujen kehittäjille.

Asukkaat ovat jatkuvasti kiinnostuneempia omien asuintalojensa energiatehokkuudesta ja mahdollisuudesta tuottaa itse uusiutuvaa energiaa. Hajautettu energiantuotanto onkin yksi selkeistä tulevaisuuden painopistealueista kaupungin kehittämisessä.

Jaa linkki


Aurinkoenergia edellyttää moniosaajia

22.10.2014

Aurinkoenergialaitteiden asentaminen edellyttää sähkö-, LVI-, kattorakentamis- ja automaatio-osaamista, todetaan Teknologiateollisuuden sidosryhmälehti Visiossa.

Kovat vaatimukset osaamisesta saattavat nostaa urakan hintaa, mikäli asentajia tarvitaan useampia. Tämän vuoksi olisi hyvä, jos yhdellä asentajalla olisi kyvyt suorittaa koko asennus.

Ruotsalaisen SSAB:n kanssa yhdistynyt ja myös aurinkoenergiatuotteita valmistava suomalainen teräsjätti Ruukki on alkanut suunnitella uutta koulutusta Ammattiopisto Tavastian kanssa: Sähkö- ja automaatioalan perustutkinnon suorittaneille tarjotaan puolesta vuodesta vuoteen kestävä lisäkoulutus, jossa perehdytään aurinkoenergian saloihin. Koulutukseen on tarkoitus ottaa uusi ryhmä joka vuosi.

Ammattiopisto Tavastia suunnittelee myös oman aurinkosähkövoimalan rakentamista, lehti kertoo.

Ncc-paneelit Ruskiksella
Kuva: Aurinkoenergiaa.fi

Jaa linkki