Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt olivat poikkeuksellisen matalat vuonna 2008
2009-07-01Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna 2008 noin 10 prosenttia edellisvuotta pienemmät. Tämä käy ilmi YTV:n julkaisusta Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti – päästöjen kehitys 2008. Poikkeuksellisen matalat päästöt johtuivat kaukolämmön, sähkönkulutuksen ja autoliikenteen päästöjen pienenemisestä.
Kaukolämmön päästöjä laski leuto talvi ja erityisesti Helsingin voimalaitosten käyttämän kivihiilen korvaaminen vähäpäästöisemmällä maakaasulla. Pääkaupunkiseudun kaukolämmön tuotanto perustuu kuitenkin edelleen lähes kokonaan fossiilisiin polttoaineisiin, minkä vuoksi se aiheutti peräti 36 % seudun kokonaispäästöistä.
Pääkaupunkiseudun sähkönkulutus pysyi lähes ennallaan edellisvuoteen verrattuna, mutta päästöt laskivat 14 %. Suomessa ja pääkaupunkiseudulla käytetty sähkö oli poikkeuksellisen vähäpäästöistä, koska vesivoiman saatavuus oli hyvä ja fossiilisilla polttoaineilla tai turpeella erillistuotettua lauhdesähköä käytettiin tavallista vähemmän.
Autoliikenteen määrä ja kasvihuonekaasujen päästöt laskivat aiemmista vuosista poiketen. Eniten väheni raskas liikenne loppuvuodesta alkaneen taloudellisen taantuman vuoksi. Ajoneuvoverouudistuksen myötä myös ensirekisteröityjen autojen hiilidioksidipäästöt alenivat selvästi.
YTV:n Seutu- ja ympäristötiedon tekemän päästölaskennan mukaan pääkaupunkiseudun kasvihuonekaa-supäästöistä hieman vajaa puolet on peräisin rakennusten lämmityksestä, neljännes sähkönkulutuksesta ja neljännes liikenteestä. Teollisuuden ja työkoneiden, jätteiden käsittelyn ja maatalouden päästöt muodosta-vat vain noin 5 % päästöistä. Laskennassa eivät olleet mukana lentoliikenne, kansainvälinen meriliikenne eivätkä välilliset päästöt ruoantuotannosta ja kulutushyödykkeiden valmistamisesta.
Pääkaupunkiseudun asukasta kohti laskettu päästömäärä vuonna 2008 oli 5,7 tonnia hiilidioksidiksi lasket-tuna (t CO2-ekv.), joka on selvästi vähemmän kuin vuonna 1990 (7,1 t CO2-ekv.). Väkiluku on kasvanut samassa ajassa merkittävästi, mikä näkyy pienentyneinä asukaskohtaisina päästöinä. Pääkaupunkiseudun ilmastostrategian tavoitteena on laskea asukaskohtaisia kasvihuonekaasupäästöjä vuoden 1990 tasosta 39 % eli 4,3 tonniin CO2-ekv. vuoteen 2030 mennessä. Espoossa ja varsinkin Vantaalla asukasta kohti lasketut päästöt ovat suuremmat kuin Helsingissä, mikä selittyy osin kaupunkien läpi kulkevien pääväylien liikenteellä.
Pääkaupunkiseudun asukaskohtaiset päästöt ovat laskeneet vuoden 1990 tasosta erityisen kaukolämmön, jätteiden käsittelyn ja teollisuuden osalta. Liikenteen asukaskohtaiset päästöt ovat pysyneet jotakuinkin ennallaan. Sähkönkulutus ja sen päästöt ovat puolestaan nousseet voimakkaasti. Sähkönkäyttöä ovat lisän-neet muun muassa kodinkoneet, tietotekniikka-, valaistus- ja jäähdytyslaitteet sekä sähkölämmityksen yleis-tyminen ja rakennusten käyttöajan kasvu (esim. pidentyneet kauppojen aukioloajat).
Pääkaupunkiseudun asukaskohtaiset kasvihuonekaasupäästöt olivat 18 eurooppalaisen kaupunkiseudun vertailussa hieman keskitasoa matalammat, mutta Tukholman ja Oslon päästöihin verrattuna peräti kaksinkertaiset. Kaupunkiseutujen päästöjen vertailutiedot löytyvät YTV:n Pääkaupunkiseudun ilmastoraportista. YTV:n Seutu- ja ympäristötieto seuraa pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöjen kehitystä ja edistää seudun ilmastotyötä. Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti – päästöjen kehitys 2008 -julkaisu on saatavilla seuraavalta verkkosivulta:
http://www.ytv.fi/FIN/seutu_tulevaisuudessa/ilmastonmuutos/seuranta/etusivu.htm
