Suomalaisilla yrityksillä paljon tarjottavaa ilmastomarkkinoille
2009-09-17Kotimaisia energiainvestointeja ei pidä rajoittaa
Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n puheenjohtaja Sakari Tamminen toivoo, että tekeillä oleva kansainvälinen ilmastosopimus edistää parhaalla mahdollisella tavalla ympäristöystävällisen teknologian leviämistä ja sitä kautta ilmastonmuutoksen hillintää. Ratkaisevaa on, kuinka hyvin sopimus kannustaa yksityisiä investointeja ja vauhdittaa esteetöntä kansainvälistä kauppaa. Myös kotimaassa on hyödynnettävä rohkeasti energiatehokkuuden, uusiutuvan energian ja ydinvoiman tarjoamat mahdollisuudet. Ydinvoiman lisärakentamista ei pidä rajoittaa.
Teknologian leviäminen on avainasia ilmasto-ongelman ratkaisussa. Sen vuoksi kansainvälistä ilmastosopimusta koskevissa neuvotteluissa on pidettävä kaikin tavoin huolta siitä, että sopimus turvaa yrityksille tasavertaiset toimintaedellytykset ja edistää teknologian tehokasta ja markkinaehtoista leviämistä. Kaikenlainen protektionismi on tässäkin pahasta, Tamminen painotti torstaina Helsingissä EK:n energia- ja ilmastoseminaarissa.
Tammisen mukaan suomalaisilla yrityksillä on paljon annettavaa kansainvälisille energia- ja ympäristöteknologian markkinoille. Suomalaisia vahvuuksia ovat mm. yhdistetty sähkön ja lämmön tuotanto, bioenergia, energiatehokkaat teollisuusprosessit ja tuulivoimakomponentit.
Tutkimusta ja tuotekehitystä tarvitaan
– Energia- ja ympäristöteknologian markkinat kasvavat lähivuosina valtavasti. Joidenkin arvioiden mukaan investointien tarve nousee jopa 20 000–30 000 miljardiin dollariin vuoteen 2030 mennessä. Myös suomalaisten yritysten odotukset ovat korkealla, joskin globaali taantuma tuo tietenkin suurta epävarmuutta tulevaisuuden näkymiin. Odotusten uudesta liiketoiminnasta pitää olla realistisia. Tavoitteena tulee olla, että toiminta myös työllistää Suomessa ja tuo lisäarvoa nykyiseen.
Tamminen muistutti, että kilpailu on äärimmäisen kovaa vihreilläkin markkinoilla. Pärjääminen edellyttää samoja asioita kuin muukin liiketoiminta. Tarvitaan suotuisa investointiympäristö, toimivat markkinat ja tasavertaiset kilpailuolosuhteet. Lisäksi menestyminen vaatii energiaa, raaka-aineita ja muita tuotannontekijöitä sekä liiketoimintaosaamista ja usein riskirahoitusta.
– Kun yrityksille tarjotaan tasavertaiset ja kilpailukykyiset toimintaedellytykset, voidaan edistää samalla sekä ilmastonmuutoksen hillintää että talouskasvua. Tämä tulisi muistaa niin kansainvälisessä, EU-tasoisessa kuin kansallisessakin päätöksenteossa.
Onnistuneella ilmastosopimuksella kolmoishyöty
Tammisen mukaan on erittäin tärkeää, että ilmastoneuvotteluissa syntyy mahdollisimman nopeasti kattava ja tasapuolinen sopimus, toivottavasti jo joulukuussa Kööpenhaminassa. Parhaimmassa tapauksessa sopimuksella saavutetaan kolminkertainen hyöty: päästöt vähenevät, yritysten kilpailutilanteesta tulee nykyistä tasapuolisempi ja ilmastoteknologialle syntyy laajat markkinat.
– Yhdysvaltojen ja Kiinan mukaantulo sopimukseen on olennaista, koska niiden päästöt ovat yhteensä lähes puolet maailman hiilidioksidipäästöistä. EU ei voi ratkaista yksin ilmastonmuutoksen ongelmaa. Unionin päästöjen osuus on nyt 14 prosenttia ja laskee edelleen nopeasti. EU:n yksipuolinen eteneminen olisi vain marginaalinen ilmastoteko, mutta kova isku eurooppalaisten yritysten kilpailukyvylle.
– Kattava sopimus on välttämätön, mutta vähintään yhtä tärkeää on sopimuksen sisältö. EU ei saa nostaa nykyistä 20 prosentin päästövähennystavoitettaan, jos kilpailijamaat eivät sitoudu aidosti vastaavaan. Lisäksi EU:n tulee varmistaa, että kehitysmaiden rahoitusavulle saadaan tasapuoliset pelisäännöt.
Energiainvestoinneilla uskoa tulevaisuuteen
Tamminen muistutti, että suomalaiset yritykset ovat hoitaneet kiitettävällä tavalla oman leiviskänsä ympäristökysymyksissä. Suomalainen teollisuus on energiatehokasta, ja työtä ilmaston hyväksi tehdään koko ajan. Suomen omasta sähköntuotannosta yli 60 prosenttia on päästötöntä, ja noin kolmannes sähköstä tuotetaan uusiutuvilla energialähteillä.
– Suomi tarvitsee lähivuosikymmeninä runsaasti lisää sähköntuotantokapasiteettia. Sitä tarvitaan korvaamaan tuontisähkö kotimaisella tuotannolla sekä tyydyttämään sähkön kasvava kysyntä pitkällä aikavälillä. Uusia laitoksia tarvitaan myös käytöstä poistuvien yksiköiden tilalle.
– Yritykset ovat valmiita rakentamaan sekä ydinvoimaa että uusiutuvaa energiaa. Ydinvoiman lisärakentamista ei pidä rajoittaa, vaan kaikille halukkaille investoijille tulee antaa mahdollisuus. Nyt jos koskaan tarvitaan uskoa tulevaisuuteen, Tamminen muistutti.
