Kansainvälinen ihmisarvoisen ilmastopolitiikan kannanotto
2010-05-11London School of Economics ja Oxfordin yliopisto julkistavat tänään kansainvälisten huippututkijoiden ryhmän tuottaman Hartwellin ilmastokannanoton, joka ravistelee aiempia ilmastopoliittisia näkemyksiä. Ryhmän tutkijoiden mukaan hiilidioksidipäästöjen vähentäminen onnistuu vain uudenlaisen ilmastopolitiikan sivutuotteena.
Julkaisun punainen lanka on ihmisarvoinen ilmastoajattelu, jossa ei keskitytä vain kieltoihin ja rajoituksiin. Kannanotto julkaistaan samaan aikaan ympäri maapalloa. Uudenlaisille ratkaisumalleille on tarvetta, sillä YK:n ilmastonmuutoksen puitesopimuksen ja Kioton sopimuksen mukainen ilmastopolitiikka ei ole vähentänyt kasvihuonepäästöjä toivotulla tavalla. - Ilmastopolitiikka tulee hajottaa osiinsa, joita punnitaan omien meriittiensä mukaan (metsät, ilmanlaatu, maankäyttö, adaptaatio jne.), sanoo kannanoton toimituskuntaan kuuluva Helsingin yliopiston ympäristömuutoksen professori Atte Korhola.
Ilmastopolitiikan kriisivuosi 2009
Vuonna 2009 ilmastopolitiikka ajautui kriisiin. Kriisin taustat ovat sekä tieteellisiä että poliittisia: Climategate, IPCC:n raportissa esiintyneet virheet ja ennen kaikkea Kööpenhaminan ilmastokokouksen epäonnistuminen. Tutkijaryhmän mielestä puitesopimuksen ja Kioton sopimuksen toimintamallit olivat tuomittuja epäonnistumaan, koska niiden perusolettamukset ilmastonmuutoksen ja ilmastopolitiikan luonteesta vuosina 1985-2009 olivat virheellisiä.
Näihin sopimuksiin pohjautuvalta ilmastopolitiikalta putosi pohja vuoden 2009 lopulla, kun Kööpenhaminan ilmastokokous päättyi umpikujaan ja EU:n markkinoima ilmastojohtajuus murentui. Hartwellin kannanoton perusajatuksia Hartwellin kannanoton yksi perusajatus on, että päästöjen vähentäminen ei voi olla ilmastopolitiikan päätavoite. Hiilidioksidipäästöjen vähentäminen on tärkeä asia, mutta se voidaan saavuttaa vain muiden, poliittisesti kiinnostavien ja äärimmäisen käytännöllisten tavoitteiden sivutuotteena.
Ihmisarvoinen elämä
Kannanotto korostaa hiilettömien energiamuotojen kehittämisen merkitystä. Energiatuotannon teknologioiden monipuolistuminen edellyttää investointeja innovatiivisiin hiilettömiin energialähteisiin. Tavoitteena on kehittää yhä taloudellisempia hiilettömiä energialähteitä, joiden käyttökustannukset olisivat pienemmät kuin fossiilisiin polttoaineisiin perustuvien energiamuotojen kustannukset. Tutkijaryhmä ehdottaa tämän kehitystyön rahoittamista matalilla, kohdennetuilla hiiliveroilla.
Kannanotto esittää myös tapoja vähentää muista kuin hiilidioksidipäästöistä johtuvaa ilmastorasitusta. Lyhyt- ja pitkäikäiset päästöjen aiheuttajat tulee erotella toisistaan, ja energiapolitiikka tulee irrottaa ilmastopolitiikasta. Tulee hyväksyä ajatus, että ilmasto-ongelmaan ei ole olemassa yhtä megaratkaisua. Kannanoton perusperiaate on ihmisarvoisen elämän edistäminen kaikkialla maapallolla. Ilmastokysymyksen uudelleenarviointi ihmisarvoisen elämän näkökulmasta ei ole ainoastaan jalomielistä, vaan se on myös välttämätöntä ja todennäköisesti tuloksellisempaa kuin ihmisten vikoihin, puutteisiin ja pahoihin tekoihin keskittyminen. Ihmisarvoisen elämän takaava ilmastopolitiikka tarkoittaa energiansaannin tasapuolisuutta, maapallon ekojärjestelmän suojelemista ja ilmastoriskeihin varautumista. Yhteiskuntien on varauduttava poikkeuksellisiin sääilmiöihin riippumatta niiden syistä.
Kriisissä on mahdollisuus
Hartwellin kannanoton mukaan ajankohtainen kriisi on myös mahdollisuus luoda ilmastopolitiikalle paremmat onnistumisen edellytykset. Energiatehokkuus ja tehokkaampi ilmastoriskien hallinta ovat tavoitteita, jotka edellyttävät uudenlaisia poliittisia päätöksiä.
Hiiliverolla voidaan nostaa fossiilisen energiantuotannon hintaa, jolloin esimerkiksi aurinkoenergia muuttuu sitä kannattavammaksi, myös Suomessa.
