Petra Lundströmistä vuoden teknologiajohtaja 2012
2012-01-13Vuoden 2012 teknologiajohtajaksi on valittu Fortum Oyj:n teknologiajohtaja Petra Lundström. Tekniikan Akatemia (TAF) jakaa Vuoden CTO -palkinnon nyt järjestyksessä toisen kerran tunnustuksena teknologiajohtajalle, joka on työllään vaikuttanut yrityksensä teknologiakyvykkyyteen ja kasvumahdollisuuksiin, toimii inspiroivana johtajana sekä vaikuttaa aktiivisesti yhteiskunnallisissa verkostoissa.
Vuoden teknologiajohtaja -palkinto toteutetaan yhteistyössä Spinverse Oy:n, Elinkeinoelämän Keskusliiton ja Sitran kanssa. Tuomariston puheenjohtajan Yrjö Neuvon mukaan tänä vuonna raadilla oli valittavanaan useita vahvoja ehdokkaita. "Meillä oli hyvin tasainen kärki, loppuvaiheen lyhyellä listalla kaikki olivat erittäin hyviä ja lopullinen valinta on aina osin myös painotuskysymys. Petra Lundström on huippuesimerkki positiivisesta, valovoimaisesta johtajasta, joka näkyy ja vaikuttaa laajasti suomalaisessa elinkeinoelämässä. Hänellä on erittäin vahva yhdistelmä teknologia-, liiketoiminta- ja johtamisosaamista. Hän on näkemyksellinen, innovatiivinen ja inspiroiva teknologiajohtaja", Yrjö Neuvo sanoo.
Aurinkoenergiajohtaja
Petra Lundström on työskennellyt Fortumilla yli 20 vuotta, joista teknologiajohtajana vuodesta 2008. Tämän vuoden alusta hänet on nimitetty aurinkoenergialiiketoiminnan kehittämisestä vastaavaksi johtajaksi.
Uransa alussa Lundström työskenteli ydinvoiman turvallisuuskysymysten parissa sekä Suomessa että lukuisissa kansainvälisissä yhteistyöhankkeissa. Koulutukseltaan Lundström on teknillisen fysiikan diplomi-insinööri. Uransa kiinnekohtina Lundström pitää Loviisan voimalaitoksen vedynhallintastrategian kehitystyötä sekä siirtymistä laaja-alaisempaan rooliin koko Fortumin teknologiapäälliköksi vuonna 2005.
"Viime vuosien aikana energiateknologioiden mahdollisuuksia on painotettu voimakkaammin Fortumin strategiatyössä ja t&k-salkun hallinnasta ja arvonmäärityksestä on tullut systemaattisempaa. Lisäksi yhtiö on osallistunut aktiivisesti laajempaan keskusteluun energiajärjestelmän kehitysnäkymistä. Katson, että vuoden teknologiajohtaja-palkinto on samalla tunnustus kaikille niille noin kahdelle sadalle fortumlaiselle, jotka aktiivisesti osallistuvat yhtiön t&k-työhön", Lundström sanoo.
Suomalaisten teknologiajohtajien osaaminen hyvää tasoa
Yrjö Neuvon mukaan suomalaiset teknologiajohtajat ovat täysin kilpailukykyisiä ulkomaisiin kollegoihinsa verrattuna. "Viimeisten 10 vuoden aikana teknologiajohtajan rooli on muuttunut yhä strategisemmaksi ja kansainvälisemmäksi. Globaalissa taloudessa substanssiosaamisen on oltava kunnossa, samoin kielitaidon. Jatkossa Aasian merkityksen kasvaessa kulttuurierojen tuntemuksen merkitys kasvaa, ja uusia liiketoimintamalleja rakennettaessa korostuu ipr-osaaminen ja erilaisten partneruusmallien hallinta", hän toteaa.
Verkottumisessa ja vaikuttamisessa suomalaisilla olisi Neuvon mielestä vielä kirittävää, etenkin teknologia-alan kansainvälisissä verkostoissa. "Suomalaista osaamista arvostetaan, joten tilausta vaikuttamiselle olisi. Verkostoihin pääsemistä voisi edesauttaa myös se, jos suurempi osa teknologiajohtajista olisi väitellyt tohtoriksi. Erityisesti Yhdysvalloissa ja Keski-Euroopassa tällä on suuri merkitys." Uusia tohtoreita Neuvo kaipaisi erityisesti metsäteollisuuteen, konepajateollisuuteen ja rakennusteollisuuteen.
Epävarmat talousnäkymät eivät vielä leikkaa tuotekehitysbudjetteja
Vuoden CTO -palkinnon yhteydessä Spinverse selvitti kyselytutkimuksella teknologiajohtajien työn nykytilaa ja tulevaisuudennäkymiä. Marraskuussa 2011 tehtyyn kyselyyn vastanneiden yli 70 yrityksen teknologiajohtajien mukaan vuoden 2012 epävarmat talousnäkymät eivät ole toistaiseksi aiheuttaneet rajuja leikkauksia yritysten tutkimus- ja tuotekehitysbudjetteihin. Puolet vastaajista aikoo kasvattaa tutkimus- ja tuotekehitysinvestointejaan vuonna 2012, kuten myös vuotta aiemmin.
Tänä vuonna yritykset aikovat kuitenkin palkata selvästi vähemmän T&K-henkilöstöä. Oman yrityksensä toimintaa arvioidessaan moni teknologiajohtaja oli sitä mieltä, että yrityksen innovaatioprosesseissa on parantamisen varaa. Yli puolet vastaajista arvioi, että yrityksen sisällä innovaatio-osaajia ja mentoreita ei tunnisteta riittävän hyvin, ja vain 20 %:ssa vastaajien yrityksistä oli määriteltynä prosessi radikaalien innovaatioiden nopealle tunnistamiselle ja seurannalle läpi organisaation.
