Passiivitaloilla energiatalkoisiin
2008-02-16Suomen ensimmäinen VTT:n passiivitalomääritelmän mukainen pientalo nousee Vantaan Tikkurilaan. Paroc Oy:n passiivitalo käyttää vain noin viidenneksen rakentamismääräysten mukaisten talojen vaatimasta lämmitysenergiasta. Yleistyessään passiivirakentaminen olisi keskeinen ratkaisu ilmastonmuutoksen ja energian hinnannousun kanssa tuskailuun.
Passiivi- eli minimienergiatalon energiatehokkuus perustuu rakentamisratkaisuihin, joissa keskeisiä ovat vaipan rakenne, eristävyys ja tiiviys sekä lämmön talteenotto. Passiivitalossa ei tarvita varsinaista lämmitysjärjestelmää lainkaan, vaan talo lämpenee pääosin ihmisistä, kodinkoneista ja valaistuksesta syntyvällä hukkaenergialla. Jos sähköt tuotetaan lisäksi aurinkopaneeleilla, talo olisi energian suhteen omavarainen.
Euroopan Unionin ilmastopaketti asettaa Suomelle entistä tiukemmat päästötavoitteet. Suomessa rakennusten energiankulutus aiheuttaa kolmanneksen maan kasvihuonepäästöistä. Energiankäytön minimointiin pyrkivällä uudis- ja peruskorjausrakentamisella voitaisiin säästää yli 70 prosenttia rakennusten lämmitysenergiasta.
Rakennuksissa piilevä potentiaali on tiedostettu myös EU:n energiatehokkuusohjelmassa, joka toteutuessaan edellyttäisi minimienergiatalojen käyttöönottoa uudisrakentamisen standardina jo vuodesta 2015 eteenpäin. Passiivitaloja on Keski-Euroopassa jo useita tuhansia, esimerkiksi Saksassa niitä on noin 8000. "Kiinnostus on ilmastonmuutos- ja energian hinta -keskustelujen myötä herännyt Suomessakin", Parocin passiivitaloprojektin kehityspäällikkö Pekka Haikonen toteaa.
Passiivitalot perustuvat yksinkertaiseen rakennusteknologiaan, eikä niiden arkkitehtuurille ole erityisiä rajoituksia. VTT:n määritelmän mukaan passiivitalo on rakennus, jonka vuotuinen lämmitysenergian tarve on 15-30 kWh/m2/v riippuen maantieteellisestä sijainnista. Etelä-Suomessa passiivitalon lämmitysenergiankulutus on keskimäärin 20 kWh/m2/v.
